Kananmunia, etenkin kananmunia, käytetään nykyään yhä useammin BARF-ruokavalion lisänä, ja niitä löytyy myös kaupallisten kissanruokien ainesosista. Keltuainen voi tuoda kissan ateriaan arvokkaita ravintoaineita, mutta sitä on annettava kohtuudella ja harkiten. Valkuaista on parasta välttää.
Ravintoarvot
100 g kananmunaa (ilman kuorta) sisältää 143 kcal. Makroravintoaineista proteiinia on 12,6 g, rasvaa 9,51 g ja hiilihydraatteja vain 0,72 g. Kananmunien vesipitoisuus on suuri, peräti 76,2 g/100 g. Kananmunissa on ennen kaikkea runsaasti rasvaliukoista A-vitamiinia ja vesiliukoista B4-vitamiinia (koliinia). Pienemmissä määrin ne sisältävät D-vitamiinia, B9-vitamiinia (foolihappoa) ja B7-vitamiinia (biotiinia). Kananmunissa on myös kivennäisaineita, pääasiassa fosforia, kloridia, rikkiä, natriumia, kaliumia ja kalsiumia. Ne sisältävät lisäksi runsaasti Omega-6- ja Omega-3-rasvahappoja. Kolesterolipitoisuus on 372 mg/100 g. Myös leusiinia, valiinia ja arginiinia on kananmunissa merkittävästi.
Miten kananmunia annetaan?
Runsaasta ravintoaine-, vitamiini- ja kivennäisainepitoisuudestaan huolimatta kananmuna ei tietenkään sisällä näitä aineita sellaisissa suhteissa, että se voisi muodostaa kissalle täysipainoisen aterian. Annettavien kananmunien määrästä ei ole yksityiskohtaisia suosituksia, mutta kohtuullisuus on tärkeää, koska keltuaisessa on suhteellisen paljon rasvasta peräisin olevia kaloreita (liian usein nautittuna lihavuuden riski) ja runsaasti fosforia. Kokonaisruokavaliota kannattaa aina tarkastella, jotta esimerkiksi aminohappojen suhteet eivät häiriinny.
Liittyykö siihen riskejä?
Tarjoilutavan osalta BARF-ruokavaliossa kulhoon lisätään usein raakaa keltuaista. Tällöin kananmunien alkuperään on kiinnitettävä huomiota bakteeri-infektion, useimmiten salmonellan tai E. coli -bakteerin, välttämiseksi; ne aiheuttavat ensisijaisesti ruoansulatuskanavan oireita. Jos asia huolestuttaa, kananmunan voi antaa myös kovaksi keitettynä (noin 65 °C) ja jäähdytettynä. On tärkeää, ettei siihen ole lisätty mausteita, suolaa, öljyä tai voita. Missä tahansa rasvassa paistettu kananmuna on epäterveellinen, ja sipulin, ruohosipulin tai valkosipulin lisääminen voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavan myrkytyksen. Joillakin kissoilla voi esiintyä ruoka-allergiaa; jos havaitsemme huolestuttavia oireita, on otettava yhteyttä eläinlääkäriin.**
Entä munanvalkuainen?
Munanvalkuaista ei suositella kissan ruokavalioon sen sisältämän avidiinin vuoksi. Avidiini on glykoproteiineihin kuuluva yhdiste. Se aiheuttaa elimistössä riskin, koska se sitoo biotiinia pysyvästi, jolloin biotiini ei ole elimistön käytettävissä. Tutkimuksissa nuorille naaraskissoille aiheutettiin biotiinin puutos antamalla niiden ruokavaliossa 18,5 % tai 32 % kuivattua munanvalkuaista. Oireina ilmeni kuivunutta eritettä silmien, nenän ja suupielten ympärillä, hilseileviä ihomuutoksia, ihotulehdusta nenän, yläleuan ja alaleuan alueella, liiallista syljeneritystä sekä karvanlähtöä. Oireet pahenivat, ja lisäksi ilmeni veristä ripulia, anoreksiaa ja yleistä kuihtumista; oireet hävisivät, kun biotiinia annettiin suun kautta. Vaikka kissamme ruokavalion biotiinipitoisuus olisi asianmukainen, munanvalkuaisen antaminen voi vähentää sen biologista saatavuutta huomattavasti ja aiheuttaa puutoksen. On myös syytä mainita, että avidiini kestää melko hyvin korkeita lämpötiloja (kun kananmunaa on keitetty 90 °C:ssa 3 minuuttia, avidiini on yhä aktiivista), joten tässä tapauksessa ei ole merkitystä sillä, annetaanko kananmuna keitettynä.
Keltuaisen hyödyt kissan ruokavaliossa
Keltuaisella voidaan parantaa kissan aterian maittavuutta ja kannustaa sitä syömään, minkä vuoksi sitä käytetään muun muassa joissakin kaupallisissa kissanruoissa. Kun keltuaista annetaan silloin tällöin vaihteluksi kissan ateriaan, se tarjoaa korkealaatuista proteiinia ja runsaasti aminohappoja, jotka toimivat kudosten rakennusaineina ja tukevat niiden uusiutumista. Samalla saadaan tiivis annos energiaa ja rasvahappoja, joita tarvitaan koko elimistön normaaliin toimintaan. Arvokas ainesosa on myös koliini, joka on solukalvojen rakenneosa ja vaikuttaa myönteisesti hermoston toimintaan ja rasva-aineenvaihduntaan. Keltuaisessa on rasvaliukoisia vitamiineja (A, D ja E), jotka ovat välttämättömiä normaalille näölle, luuston kunnolle ja vastustuskyvylle. Kaikkien kananmunan sisältämien aineiden suorasta vaikutuksesta kissan elimistöön ei tällä hetkellä ole tieteellistä näyttöä.
Lähteet:
- Beasley, S., & Hiidenhovi, J. (2024). The use of egg and egg compounds in companion animal health (Version 2). Preprints.org.
- Pastoor, F. J. H., van Herck, H., van ’t Klooster, A. T., & Beynen, A. C. (1991). Biotin deficiency in cats as induced by feeding a purified diet containing egg white. The Journal of Nutrition, 121(11 Suppl.), S73–S74.
- WSAVA Global Nutrition Committee. (2024). Feeding treats to your cat (Version 2). World Small Animal Veterinary Association.