Rikki - S

Rikki on makrokivennäisaine, joka ei toimi koiran tai kissan elimistössä itsenäisesti, vaan osana muita yhdisteitä – ennen kaikkea rikkipitoisia aminohappoja (metioniinia ja kysteiiniä), joista muodostuvat karvapeitteen ja kynsien keratiini, glutationi (tärkein antioksidantti) sekä tauriini [1] [2]. Käytännössä koirat ja kissat eivät saa tarvitsemaansa rikkiä epäorgaanisista lähteistä, vaan ne saavat sen pääasiassa eläinproteiinin mukana. Siksi rikin saantia ei seurata erikseen, vaan rikkipitoisten aminohappojen summan (metioniini + kystiini) kautta – katso Metioniini + kystiini.

Esiintyminen: Parhaita lähteitä ovat punainen lihasliha, sydän, kananmunat ja kala – raaka-aineet, joissa on korkea rikkipitoisten aminohappojen määrä [2]. Sidekudoksilla (mahalaukku, keuhkot, jänteet, nahka, rustot) on heikko rikkipitoisten aminohappojen profiili, eivätkä ne saisi muodostaa ruokavalion proteiinipohjaa [3].

Puutos: Tasapainoisella lihapohjaisella ruokavaliolla puutosta ei käytännössä esiinny. Laskurin alhainen rikkipitoisten aminohappojen tulos tarkoittaa lähes aina liiallista sidekudoksen määrää varsinaisen lihaslihan kustannuksella – se on selkeä merkki heikkolaatuisesta proteiinista [1]. Oireita ovat himmeä, hauras karvapeite, hitaampi haavojen paraneminen ja heikentynyt vastustuskyky. Kissalla puutos on vakavampi kuin koiralla, koska se rajoittaa entisestään kissan muutenkin heikkoa tauriinisynteesiä [1] [2].

Liikasaanti: Luonnollisista raakaliharaaka-aineista se on epätodennäköistä. Riski liittyy synteettisellä metioniinilla täydentämiseen: rikkipitoiset aminohapot metaboloituvat muun muassa sulfaateiksi, mikä happamoittaa virtsaa [3]. Raakaruoalla olevan kissan virtsa on jo luonnostaan hapanta, joten ylimääräinen happamoittaminen metioniinilla on yleensä tarpeetonta ja riskialtista – jos kissalla on taipumusta oksalaatti- (kalsium-) virtsakiviin, se voi pahentaa ongelmaa [1].

Mitä ottaa huomioon

Jos rikkipitoisten aminohappojen palkki on alhainen, älä turvaudu jauheisiin – paranna ensin reseptin proteiinin laatua: lisää punaisen luurankolihan, sydämen ja kananmunien osuutta ja rajoita kollageenipitoisia sidekudoksia [2]. Hyvä rikkipitoisten aminohappojen saanti ei korvaa kissan tauriinin erillistä seurantaa – ne ovat toisiinsa liittyviä, mutta erillisiä parametreja [1].

Lähteet

1. National Research Council (2006). Nutrient Requirements of Dogs and Cats. National Academies Press. https://nap.nationalacademies.org/catalog/10668/nutrient-requirements-of-dogs-and-cats
2. Li P, Wu G (2023). Amino acid nutrition and metabolism in domestic cats and dogs. Journal of Animal Science and Biotechnology 14:19. https://doi.org/10.1186/s40104-022-00827-8
3. Hand MS, Thatcher CD, Remillard RL, Roudebush P, Novotny BJ (2010). Small Animal Clinical Nutrition, 5th Edition. https://www.markmorrisinstitute.org/sacn5.html