Takaisin tietopankkiin

Tauriini koiran ja kissan ruokavaliossa

Lyhyt opas ravintoaineen Tauriini merkitykseen koirien ja kissojen ravitsemuksessa.

Tauriini

Erityinen rikkipitoinen aminohappo, joka ei muodosta lihasproteiineja, vaan esiintyy kudoksissa vapaassa muodossa. Sen korkein pitoisuus on siellä, missä solut tekevät eniten töitä: sydämessä, verkkokalvossa, aivoissa ja lihaksissa. Se on välttämätön rasvojen sulattamiselle, sillä se sitoutuu sappihappoihin [1].

Lajien välinen ero on tässä perustavanlaatuinen. Koira kykenee tuottamaan tauriinia maksassaan metioniinista ja kysteiinistä (ks. Metioniini ja kystiini), joten hyvin koostetulla lihapitoisella ruokavaliolla puutos on koiralla harvinainen — NRC luokittelee tauriinin koiralla ehdollisesti välttämättömäksi ravintoaineeksi [1]. Kissalla tätä kykyä ei käytännössä ole (kysteiinisulfiinihappodekarboksylaasin aktiivisuus on mitätöntä), ja lisäksi kissa menettää tauriinia jatkuvasti sappihappojen pakollisen konjugoitumisen vuoksi — se ei kykene vaihtamaan glysiiniin kuten koira. Siksi tauriini on kissalle päivittäin ravinnosta saatava ehdottoman välttämätön aminohappo [1]. Tauriini liukenee veteen — lihan sulamisnesteen tai keitinliemen pois kaataminen on tauriinin haaskausta.

Mistä sitä saa: Vain eläinkudoksista. Rikkain ja varmin lähde on sydän (kana, nauta, kalkkuna, lammas) — BARF-ruokinnassa se lasketaan lihaksi, ei sisäelimeksi. Tumma liha (koivet, sääret, ankka) sisältää huomattavasti enemmän tauriinia kuin vaalea (rinta). Suuntaa-antavasti: naudan sydän n. 60–120 mg/100 g, kanan koipi n. 30–60 mg/100 g — mutta pitoisuus lihassa vaihtelee suuresti, jopa 2–3-kertaisesti erien välillä [1]. Kissoilla yleinen käytäntö on lisätä ruokavalioon puhdasta tauriinia.

Puutos: Kehittyy salakavalasti — kun oireet tulevat näkyviin, osa muutoksista voi olla jo peruuttamattomia. Kissalla se on monielinkatastrofi: laajentava kardiomyopatia (DCM, mahdollisesti kohtalokas) [2], verkkokalvon keskiosan rappeuma, joka johtaa pysyvään sokeuteen [3], lisääntymisongelmat ja pentueiden epämuodostumat. Koiralla puutos on harvinaisempi, mutta mahdollinen — ensisijaisesti DCM [4]. Riski on korkeampi alttiilla roduilla (kultainennoutaja, newfoundlandinkoira, amerikan-cockerspanieli, tietyt dobermannilinjat), jopa hyvällä ruokavaliolla [5]. Sitä edistävät myös suuri kuitupitoisuus tai palkokasvit sekä suoliston dysbioosi [6].

Liikaa saanti: Käytännössä olematonta. Tauriini on vesiliukoista, ja sen ylimäärä — ruokavaliosta tai lisäravinteesta — erittyy tehokkaasti virtsan mukana [1]. Juuri tämä riskiprofiili (peruuttamaton puutos vs. nollariski liikasaannista) oikeuttaa turvamarginaalin käytön kissojen lisäravinteena.

Lisäravinteiden käyttö — milloin se on järkevää

Koiralla, joka syö tyypillistä lihaisaa BARF-ruokavaliota, rutiininomainen lisäravinteiden käyttö ei ole tarpeen; sitä kannattaa harkita vain alttiilla roduilla, suolistosairauksien yhteydessä, antibioottikuurin jälkeen tai jos ruokavalio on kuitupitoinen. Kissalla 250–500 mg:n päiväannos on yleinen ja järkevä turvatoimi — ottaen huomioon lihan tauriinipitoisuuden suuren vaihtelun sekä ennakoimattomat hävikit jauhamisen ja pakastamisen yhteydessä. Oikeaoppinen ruokavalio on mahdollista koostaa ilman sydäntä, jos tauriini lasketaan ja täydennetään lisäravinteella. Kissat, joilla on jo diagnosoitu DCM, vaativat eläinlääkärin valvonnassa annettavia hoitoannoksia [2].

Lähteet

  1. National Research Council (NRC) (2006). Nutrient Requirements of Dogs and Cats. National Academies Press. https://nap.nationalacademies.org/catalog/10668/nutrient-requirements-of-dogs-and-cats
  2. Pion PD, Kittleson MD, Rogers QR, Morris JG (1987). Myocardial failure in cats associated with low plasma taurine: a reversible cardiomyopathy. Science 237(4816):764-768. https://doi.org/10.1126/science.3616607
  3. Hayes KC, Carey RE, Schmidt SY (1975). Retinal degeneration associated with taurine deficiency in the cat. Science 188(4191):949-951. https://doi.org/10.1126/science.1138364
  4. Sanderson SL (2006). Taurine and carnitine in canine cardiomyopathy. Vet Clin North Am Small Anim Pract 36(6):1325-1343. https://doi.org/10.1016/j.cvsm.2006.08.010
  5. Kaplan JL, Stern JA, Fascetti AJ, et al. (2018). Taurine deficiency and dilated cardiomyopathy in golden retrievers fed commercial diets. PLoS ONE 13(12):e0209112. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0209112
  6. McCauley SR, Clark SD, Quest BW, Streeter RM, Oxford EM (2020). Review of canine dilated cardiomyopathy in the wake of diet-associated concerns. J Anim Sci 98(6):skaa155. https://doi.org/10.1093/jas/skaa155