EPA + DHA (Pitkät omega-3-rasvahapot)
EPA (eikosapentaeenihappo) on yksi voimakkaimmista luonnollisista tulehdusta ehkäisevistä tekijöistä — se säätelee prostaglandiinien ja leukotrieenien tuotantoa "sammuttaen" tulehdustiloja nivelissä, suolistossa, munuaisissa ja ihossa [1]. DHA (dokosaheksaeenihappo) on puolestaan aivojen ja verkkokalvon tärkein rakennusaine, joka on kriittinen hermostolle ja näkökyvylle — erityisesti nuorilla eläimillä ja tiineillä naarailla [2]. Molemmat ovat erittäin alttiita hapettumiselle (eltaantumiselle), minkä vuoksi kalaöljyjen täydentämiseen on aina liitettävä riittävä annos E-vitamiinia (ellei valmistaja ole jo lisännyt sitä pulloon).
Tämä on yksi tärkeimmistä BARF-ruokinnassa huomioitavista tekijöistä: maaeläinten liha on tulvillaan omega-6-rasvahappoja (omega-6:omega-3-suhde on luokkaa 10:1–20:1), ja pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja siinä ei käytännössä ole lainkaan. Ruokavalio ilman järkevää EPA+DHA-lähdettä on siis kroonisesti tulehdusta edistävä, vaikka eläin näyttäisi terveeltä — vauriot kertyvät vuosien saatossa [3].
Mistä niitä saa: Pienet rasvaiset merikalat (sardiinit, kilohailit, sillit, atlantinmakrilli) raakana ja kokonaisina 2–3 kertaa viikossa tarjottuna — paras valinta, sillä niissä on vähän tiaminaasiaktiivisuutta ja ne tarjoavat myös proteiinia, jodia, seleeniä ja D-vitamiinia. Muita lähteitä ovat kalanlihasta valmistettu kalaöljy (mieluiten sardiinista tai anjoviksesta, triglyseridimuodossa), leväöljy (Schizochytrium — pelastus kala-allergikoille, rikas DHA:n lähde) sekä krilliöljy. Maksaturskaöljy (tran) EI ole hyvä EPA+DHA-lähde — se sisältää liikaa A-vitamiinia ja D-vitamiinia, jotta sitä voisi käyttää omega-3-lisänä.
Puutos: Pentujen/kissanpentujen kehityshäiriöt (aivot, verkkokalvo), allergioiden paheneminen, atooppinen ihottuma, himmeä ja kuiva turkki sekä kivuliaat nivelrikot [1] [4]. Kissoilla puutos johtaa munuaisten toiminnan heikkenemiseen (krooninen munuaissairaus on yleisin vanhojen kissojen kuolinsyy) ja taipumukseen sairastua IBD:hen.
Liika-annostus: Äärimmäisillä annoksilla (moninkertaisesti yli suositusten) EPA ja DHA estävät verihiutaleiden aggregaatiota ja pidentävät veren hyytymisaikaa — öljyt kannattaa jättää pois muutamaa päivää ennen suunniteltuja toimenpiteitä (kastraatio, sterilisaatio). Liian suuri kerta-annos aiheuttaa rasvaripulia. Normaaleilla ruokintamäärillä yliannostus on hyvin vaikeaa; todellisempi ongelma on lipidien peroksidaatio E-vitamiinin puuttuessa [5].
Lajikohtaiset erot
Kasviöljyt (pellavansiemen-, hamppuöljy) sisältävät ALA-happoa — kasviperäistä omega-3:a. Koirat muuntavat ALA:a EPA/DHA:ksi erittäin heikosti (alle 5–10 %), ja kissat eivät käytännössä lainkaan, koska niillä on lähes olematon delta-6-desaturaasiaktiivisuus [3]. Siksi pellavansiemenöljy ei ole kalaöljyn korvike, ja kissalle kasviöljyt ovat omega-3-lähteenä täysin arvottomia — lihansyöjien on saatava EPA/DHA yksinomaan merellisistä lähteistä.
Kissalla on lisäriski: tyydyttymättömien rasvojen liika käyttö ilman E-vitamiinia johtaa pansteatiittiin (rasvakudoksen tulehdukseen), jota esiintyy klassisesti pääasiassa tonnikalalla ruokituilla kissoilla. Tonnikala ei saa olla ruokavalion perusta — se kerää raskasmetalleja ja aiheuttaa pansteatiitin riskin. Kalan tulee olla työkalu EPA+DHA:n tarjoamiseen, ei päivittäinen pääraaka-aine [5].
Mitä huomioida
Täydennä aina E-vitamiinia, kun annat kalaöljyjä pitkäaikaisesti. Rasvaiset kalat tuovat mukanaan paljon D-vitamiinia — tarkkaile kokonaissaantia, erityisesti jos käytät samanaikaisesti maksaturskaöljyä tai erillistä D-vitamiinilisää. Yhtä tärkeää kuin omega-3-tason nostaminen on omega-6-rasvahappojen liiallisen saannin rajoittaminen (kanannahka, siipikarjan rasva) — pelkkä kalaöljy ei korjaa siipikarjan rasvalla kyllästettyä ruokavaliota [3]. Säännöllisyys on tärkeämpää kuin suuret kerta-annokset — solukalvojen kyllästyminen vaatii 8–12 viikkoa jatkuvaa saantia. Säilytä kalaöljy jääkaapissa; jos siinä on pistävä, epämiellyttävä haju — heitä se pois.
Normit
NRC 2006: koira RA = 0,11 g/1000 kcal ME, SUL = 2,8 g/1000 kcal; kissa RA = 0,025 g/1000 kcal ME (alhaisempi minimi kuin koiralla, mutta kliininen tarve on korkeampi muuntokyvyn puutteen vuoksi) [6].
Lähteet
- Bauer JE (2011). Therapeutic use of fish oils in companion animals. JAVMA 239(11):1441-1451. https://doi.org/10.2460/javma.239.11.1441
- Zicker SC, Jewell DE, Yamka RM, Buber NA (2012). Evaluation of cognitive learning, memory, psychomotor, immunologic, and retinal functions in healthy puppies fed DHA-rich fish oil. JAVMA 241(5):583-594. https://doi.org/10.2460/javma.241.5.583
- Bauer JE (2016). The essential nature of dietary omega-3 fatty acids in dogs. JAVMA 249(11):1267-1272. https://doi.org/10.2460/javma.249.11.1267
- Roush JK, Dodd CE, Fritsch DA et al. (2010). Multicenter veterinary practice assessment of the effects of omega-3 fatty acids on osteoarthritis in dogs. JAVMA 236(1):59-66. https://doi.org/10.2460/javma.236.1.59
- Lenox CE, Bauer JE (2013). Potential adverse effects of omega-3 fatty acids in dogs and cats. J Vet Intern Med 27(2):217-226. https://doi.org/10.1111/jvim.12033
- National Research Council (NRC) (2006). Nutrient Requirements of Dogs and Cats. https://nap.nationalacademies.org/catalog/10668/nutrient-requirements-of-dogs-and-cats